Sivut

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Äiti tee mulle..

Kesän alku on ollut neulomisen kannalta hankalaa aikaa. Voisin vain aloittaa uusia töitä, mutta niiden, ihan kaikkien, loppuunsaattaminen tuntuu ylivoimaiselta. Onneksi tyttäreni on pitänyt minut erityisen kiireisenä neulomisen saralla. Exceliin on ilmestynyt jo pari vuotta sitten to-do lista, jonka paras täyttäjä on molemmat lapseni ja erityisesti rakas kuusivuotias tyttäreni. Nelivuotias poikanikaan ei jää pahasti jälkeen.

Sain jo heti kesän alussa valmiiksi tyttäreni tilaaman ponchon. Onhan sitä valmistauduttava Suomen ailahtelevaan ja kylmään kesään.


Neitokainen olisi valmis pitämään uutta ihanuuttaan päällä päivittäin, onneksi säät ovat olleet enimmäkseen aika helteisiä, jotta neiti ei ole näyttänyt niin syksyinen viluiselta keskellä kesää poncho päällä. Poncho on tehty kaksinkertaisesta vironvilla 8/2:sta, jota kului 437g. Koko on n. 122cm lapselle. Seuraava tilauskin on jo tehty pojan toimesta, poncho on saatava. Katsotaan nyt milloin äiteen pinna kestää seuraavan ponchon tekemisen.

Kolmas tämän kesän toiveista oli uusi Angry birds hattu. Kaksi jo tehneenä lapset tiesivät, että äidiltä luonnistuu ihan mitä tahansa ja vuorossa olikin Pink Bird. Tytöllä on oltava tyttöjen hattu eikä helmiäkään saa unohtaa.
 Tämän hienouden tekemiseen meni kaksi iltaa, joista toisen sain viettää mitä parhaimmassa seurassa yhdessä harppusisarteni kanssa. Kiitos Angelique mahtavan illan emännöinnistä. Voisiko sitä enempää naurua saada aikaiseksi lapsen viattomasta piposta ja yksinkertaisista virkatuista pehmoeläimistä? :) Onneksi minulla on mahdollisuus kuulua näihin ihanaan porukkaan!

Ainokainen kesälomareissumme tänä kesänä suuntasi kulkunsa Savonlinnan ja Punkaharjun suuntaan. Koko perheen telttaretken kohokohtana oli pienen prinsessan unelma, päästä oikeaan linnaan. Siispä vierailimme Olavinlinnassa. Kyllä oli naurussa pitelemistä miehen kanssa, kun lasten mielestä mielenkiintoisin tutkimuskohde oli linnantornissa sijaitseva helpotushuone, josta oli pitkä pudotus alas kalliolle.


Savonlinnasta kotiinpäin tultaessa pysähdyimme vielä yhdeksi yöki Repoveden kansallispuistoon. Kyllä oli rauhallista kaikkien turistinähtävyyksien jälkeen. Suosittelen lämpöisesti kaikille vierailukohteeksi niin päiväreissuksi kuin pidemmäksikin vaelteluksi luonnonhelmassa.


 Lopulta matka verotti niin hyvin pikkuihmisten voimia, että ajomatka meni rattoisasti nukkuen.